Oloseikoista: projekti

Kuka Lucretius? Mikä De Rerum Natura?

Lucretiuksen runon alkuperäisellä latinan kielellä löytää täältä.

Titus Lucretius Carus oli roomalainen epikurolaisen filosofian seuraaja ja runoilija, jonka elämästä ei tiedetä käytännössä katsoen mitään. Hänen arvellaan eläneen n. 99-55 eaa., eli Ciceron, Julius Caesarin, ja Vergiliuksen myöhäisen tasavallan Roomassa. Lucretiuksen ainoa säilynyt teos on latinankielinen, heksametri-mittainen runo De Rerum Natura, joka tunnetaan Suomessa nimellä Maailmankaikkeudesta, vaikka nimi tarkoittaa kirjaimellisesti ”Asioiden olemuksesta” (vrt. englanninkielinen nimi On the Nature of Things). Runon tarkoitus oli tehdä hellenistisen ajattelijan Epikuroksen filosofiaa, epikurolaisuutta, tunnetuksi roomalaisen eliitin keskuudessa. Epikurolainen filosofia tuntuu ajoittain yli kahden tuhannen vuoden jälkeenkin hyvin modernilta, ja sen keskinäiset aatteet tekivät syvän vaikutuksen 1600-luvulla syntyneeseen valistusliikkeeseen ja humanismiin. Monet myöhemmät eurooppalaiset runoilijat saivat vaikutteita Lucretiuksen latinasta, ja hänen runoelmaansa ihaillaan yhä yhtenä parhaista roomalaisista tuotoksista Vergiliuksen, Horatiuksen, ja Catulluksen työn ohella.

Lucretiuksen runoelma voidaan jakaa kolmeen osaan, joista kukin käsittää kaksi kirjaa. Ensimmäisessä ja toisessa kirjassa Lucretius esittelee epikurolaisen atomiopin, jonka mukaan maailmankaikkeus muodostuu atomeista ja tyhjyydestä. Sekä atomien että tyhjyyden lukumäärä on ääretön, ja kaikki materian muutokset ovat vain atomien ja tyhjyyden uudelleen järjestäytymistä ja hajoamista: mitään ei voi syntyä tyhjästä, eikä tyhjyys voi supistua tyhjyydeksi (Nil fieri ex nihilo, in nihilum nil posse reverti). Atomien ja tyhjyyden liikkeitä ohjaavat luonnonlait, joita voi oppia ymmärtämään kartuttamalla tietoaan ja harjoittamalla rationaalista ajattelua. Lucretius myös tuomitsee toisen kirjan lopussa uskonnollisuuden, ja kuvaa uskonnon hirviönä, joka hyökkää ihmisten kimppuun ja pyrkii tuhoamaan totuuden. Hänen mielestään jumalia on olemassa, mutta heillä ei ole voimia vaikuttaa atomeja ohjaaviin luonnonlakeihin, joten he eivät luoneet maailmaa eivätkä voi puuttua sen kulkuun.

Kolmannessa kirjassa Lucretius siirtyy käsittelemään, miten tieto atomeista voi auttaa ihmisiä saavuttamaan epikurolaisen mielenrauhan ja hyvän elämän, ja käsittelee sielua ja kuolemanpelkoa. Sekä sielu että ruumis ovat vain atomeita ja tyhjyyttä, ja ihmisen kuoltua nämä atomit vain hajoavat ja haihtuvat ilmaan, järjestäytyvät joksikin uudeksi. Kuolemaa ei siis tarvitse pelätä, koska minkäänlaista synkkää tuonpuoleista ei ole. Keskeinen epikurolainen aksiooma on se, että jokainen ihminen on jo kerran ollut olemattomuuden tilassa – ennen syntymäänsä – emmekä muista siitä mitään, joten olemattomuus kuoleman jälkeen ei voi olla epämiellyttävää; tästä tulee yleinen epikurolainen ja moderneissakin hautakivissa käytettävä epigrammi, non fui, fui, non sum, non curo – ”en ollut, olin, en ole, enkä välitä”.

Neljännessä kirjassa Lucretius käsittelee aistioppiaan; hän selittää ihmisten aistit atomiopin kautta, ja selittää, että ihmiset tietävät asioita aistien ja järjen kautta. Aistit havaitsevat atomien ja tyhjyyden yhteentörmäyksiä, ja järki voi tehdä johtopäätöksiä aistien havainnoista ja selittää ilmiöitä. Viidennessä ja kuudennessa kirjassa Lucretius siirtyy selittämään maailmankaikkeuden ja ihmiskunnan erilaisia ilmiöitä ja kohtaloita atomioppinsa kautta: hän käsittelee muun muuassa taivaankappaleita, elämän alkuperää, kulttuurin kehitystä, tulivuoria, maanjäristyksiä, pilviä, sadetta, rakkautta, seksiä, magnetismia, ja ruttotauteja. Kuudes kirja loppuu äkisti rankkaan kuvaukseen 400-luvulla eaa. Ateenaa piinanneesta kulkutaudista, ja Lucretiuksen runo todennäköisesti jäikin tuntemattomasta syystä keskeneräiseksi.

SIVUA RAKENNETAAN… tulossa lisää suomennosprojektista ja Lucretiuksen edellisistä suomennoksista!

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s